Ruokailun ristipaineissa –
matkalla suorituspaineettomaan syömiseen
Kuten ensimmäisestä tutkimuksestamme kävi ilmi, niin ruokailuun ja syömiseen liittyy paljon paineita. Halusimme toisessa tutkimuksessa keskittyä ruokailuitilanteiden suorituspaineisiin sekä siihen millaisia suorituspaineita liittyy ruoan terveellisyyteen ja määrään. Tuloksista kävi ilmi mielenkiintoisia eroja nuorten aikuisten ja vanhempien vastaajien välillä.
Perinteinen ruokailumalli muuttumassa – vanhemmat haluavat ruokailla yhdessä ja nuoret syövät mieluiten yksin
Perinteinen, mediankin tarjoilema mielikuva yhteisistä ruokailuhetkistä istuu tiukassa, sillä lähes 90 prosenttia yli 45-vuotiaista suomalaisista kokee, että perheen tulee ruokailla yhdessä. Toisaalta yhteiset ruokailuhetket aiheuttavat suorituspaineita yli 20 prosentille vastaajista. Moni ruokaileekin mielellään yksin – nuorista aikuisista puolet valitsee mieluiten yksinsyömisen. Tämä selviää Orkla Suomen ja sen omistaman Felix-brändin helmikuussa 2024 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1010 suomalaista.
Felixin helmikuussa teettämä tutkimus suomalaisten ruokailutottumuksista ja ruokailuun liittyvistä suorituspaineista vahvistaa, että nuoret aikuiset (15–24-vuotiaat) suhtautuvat hyvin eri tavalla ruokaan ja ruokailuun kuin vanhemmat vastaajat.
Nuorille aikuisille ruokailutilanne on mieluiten oma hetki, jossa rennon ruuan lisäksi tehdään muutakin mukavaa: katsotaan puhelinta, tv:tä, syödään muualla kuin ruokapöydän ääressä. Vanhemmat vastaajat taas pitävät rauhallista, puhelinvapaata perheen yhteistä hetkeä arvossaan. Tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia yli 34-vuotaista ei puhelinta ruokapöytään hyväksy, kun taas nuorista aikuisista puhelimen ruokapöytään sallii jopa lähes puolet. 64 % 18–24-vuotiaista ruokailee vähintään kerran viikossa television ääressä.
On todella tärkeää, että ruokailuhetki on kaikille mieluinen. Ruoasta tai ruokailuhetkestä ei saa koitua kenellekään paineita, vaan mieluisan ruokailuhetken pitäisi tuoda arkeen terveyttä ja hyvinvointia. Asiantuntijana uskon kuitenkin, että yhteinen ruokailuhetki tuo monen nuoren arkeen sitä kaivattua selkärankaa, vaikka tässäkin asiassa on tervettä välillä joustaa. Jos nuori kaipaa rauhaa ruokapöydässä, voi istua välillä vaikka ihan hiljaakin.
Kolmannes suomalaisista kokee stressiä ruuan terveellisyydestä ja ruoan määrästä – einekset puolestaan ovat saaneet synninpäästön
Erityisesti nuoret aikuiset kokevat suorituspaineita ruoan terveellisyyteen ja oikeaan ruokamäärään liittyen. 30 prosenttia kaikista vastaajista kokee paineita ruokavalionsa terveellisyydestä, mutta erityisesti nuoret aikuiset ovat huolissaan asiasta. Ruokavalion terveellisyys aiheuttaa 50 prosentille 15–24-vuotiaista paljon tai erittäin paljon stressiä. Lapsiperheitäkin terveellisyys stressaa: 40 prosenttia lapsiperheistä on paljon tai erittäin paljon huolissaan ruuan terveellisyydestä.
Myös ruuan määrä huolestuttaa enemmän nuoria aikuisia kuin vanhempia vastaajia. 51 prosenttia 18–24-vuotiaista kokee syövänsä joko liikaa tai liian vähän suhteessa muihin. Yli 50-vuotiaista vastaava luku on vain alle 20 %.
Einesruokien käyttö ei sen sijaan aiheuta stressiä, vaan yli 80 prosenttia suomalaisista hyväksyy valmisruokien käytön. Tämä viittaa siihen, että einesten epäterveellisyysleima on murtumassa. Vuoden 2023 vastaavassa kyselyssä 50 % koki valmisruokien syömisen pääasiassa huonona asiana.
Valmisruokien käyttöön suhtaudutaan nykyään sallivammin ja syömiseenkin rennommin. On hyväksyttävää oikaista mutkia ruuanlaitossa ja hakea helpotusta arkeen. Jokaista ruokalajia ei tarvitse valmistaa alusta asti itse. Tämä on merkki siitä, että ihmiset ovat alkaneet suhtautua ymmärtäväisemmin ja joustavammin omaan ruokavalioonsa samalla, kun terveellisen ruoan merkitys korostuu.
Suomalaisten ruokailu on entistä rennompaa ja sallivampaa – miten vähentää mahdollisia ruokailuun liittyviä suorituspaineita?
Tutkimuksen avoimista vastauksista käy ilmi, että suomalaiset tunnistavat suorituspaineita aiheuttavat tilanteet ja pyrkivät aktiivisesti myös ennaltaehkäisemään niitä. Ruokailuun halutaan suhtautua rennosti ja sallivasti, eikä turhia paineita suostuta ottamaan. Oikaisu aina kun mahdollista, valmiit ruuat ja tutut reseptit ovat monella tuttuja keinoja stressin välttämiseen. Moni vastaaja on myös päättänyt lopettaa vertailun muihin esimerkiksi somessa.
Ruoan ei tarvitse olla ihmeellistä tai olla tarjolla sen seitsemää sorttia.
En katso sosiaalisen median ruokakuvia.
Minulla ei oikeastaan ole suorituspaineita muusta kuin siitä kun syön porukassa ja mietin vaan mitä muut ajattelevat syömiseni määrästä tai terveellisyydestä. Olen yrittänyt olla vaan ajattelematta koko asiaa.
Yritän muistaa että se ei ole niin vakavaa ja jos näen tietoa ruokailuun liittyen sosiaalisessa mediassa tarkistan onko se faktaa.
En tee kaikkea enää itse joka päivä. Ostan valmista tai puolivalmista.
Syön ja tarjoan mikä sattuu taloudelliseen tilanteeseeni nähden olevan sopivaa.
Millainen on suomalaisten mieluisa ruokailuhetki?
Tutkimuksessa kysyttiin vastaajilta miltä näyttää heille kaikkein mieluisin ruokailuhetki. Vastauksissa korostui iso vaihtelevuus, ei enää ole yhtä oikeaa tapaa ruokailla vaan se mistä eniten nauttii, on todella yksilöllistä ja eroaa isosti sukupolvien välillä.
Mieluisin ruokailuhetki on…
Rauhallinen ja kiireetön hetki perheen kanssa. Ruuan ei tarvitse olla hienoa tai kallista, tärkeintä olisi kokoontua yhteen. Syön myös paljon yksikseni, ja nautin siitä pienestä hetkestä omaa rauhaa sosiaalisten velvollisuuksien jälkeen.
Television äärellä perheen kanssa.
Yksin töllön ääressä.
Töissä yksin syömässä samalla katsoen kännykkää.
Kaveriporukan kanssa yhdessä valmistetun ruoan nauttiminen samalla yhteisesti keskustellen, ilman puhelimia.
Yleensä kun saan syödä itselleni valmistamaa ruokaa. Seuralla ei ole itselleni yleensä merkitystä.
Lisätiedot tutkimuksesta
Felix ja Orkla Suomi toteuttivat 11.1.–17.1.2024 välisenä aikana Norstatin kuluttajapaneelissa kyselytutkimuksena. Kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1010 henkilöä.
Haluatko lukea lisää ruokailuun liittyvistä suorituspaineista?
